Menu

TELE-POST-ip pingaarnerpaatut soqutiginnitsigai sullitat, piginnittut, sulisut, pilersuisut, suleqatit, oqartussat, politikerit, suliatigut peqatigiiffiit, soqutigisaqaqatigiit kattuffii, tusagassiorfiit inuiaqatigiillu. Soqutiginnitsitsinnut attaveqarluartarnitsigut ammasumillu oqaloqatiginnittarnitsigut siunissami ungasinnerusumi angusarissaarnerusinnaanissarput periarfissiortarparput. Soqutiginnitsitsinnut attaveqarnerput attaveqaqatigiinnermut iliuusissiatsinni makkuninnga tunngaveqarpoq:
1. Ammasuuneq ilumoortuunerlu
2. Piffissamik eqquisarneq
3. Eqqorluaasarneq paasinartuliortarnerlu
4. Susassaqaqatiginerpaasat suliaannik anguniagaannillu ataqqinninneq
5. Pissarsiariuminassuseq

Soqutiginnitsigut ataasiakkaat pillugit najoqqutassiat makkua malinniarpavut: 

Sulisut

Sulisugut soqutiginnitsiginerpaasaraavut immikkut pingaarutillit, taakkumi sulinerat ingerlatseqatigiiffiup ingerlaneranut tunngaviummat. Politikkit najoqqutassiallu sulisutsinnut atatillugu tunngaviusunik tunaartaqarpugut. Aqutsisut sulisunik sulisullu suliatigut peqatigiiffiinik oqaloqateqartuartarnissaminnut pisussaaffeqarput. Sulisut ingerlatseqatigiiffimmut soqutiginninnerpaanik oqaloqateqartut, soqutiginnitsivut pillugit politikkimi najoqqutassiat malillugit Sulisoqarnermullu immikkoortortap politikkimut najoqqutassiaanik malinnittussaapput. Ileqqorissaarnissamut niuernermilu maleruagassanik inatsisinilluunniit Ingerlatseqatigiiffimmiitilluni unioqqutitsisoqarpat pasinartuliortoqarpalluunniit, kinaassuseq isertuullugu nalunaarutiginninnissamut aaqqissuussinermik peqarpugut. 

Sullitat 

Sullitatsinnut, innuttaasut ataasiakkaajuppata suliffeqarfiuppataluunniit, nioqqutinik sullissinernillu sullissat pisariaqartitaannut naleqquttunik neqerooruteqartarpugut. Sullitatsinnut attaveqarluarnissarput tatiginassuseqarluartuunissarpullu sulissutigiuarparput. Sullissatta pingaarnersaat TELE-POST-imit sullinneqarnerminni aalajangersimasumik sullissisoqarnissaannik (account managereqarnissaannik) neqeroorfigisarpavut. Nioqqutitta, sullissinitta isumannaallisaanikkullu upalungaarsimanitta sullitatsinnut inuiaqatigiinnullu pingaarutaat ilisimagatsigu teknikkikkut ajutoortoqartillugu, atassuteqaatit attaveerunnerini il.il. pilertortumik eqqortumillu paasissutissiisarnissarput pingaartitaraarput.

Unammillertit

Naammaginartunik atugassaqartitsilluta inatsisit maleruagassallu niuernermi atuuttut malillugit unammillerpugut. Unammillertitta pingaarutilittut sullitarisarnerat eqqumaffigaarput, unammillertutullu inissisimanerannik atornerluinaversaartuulluta.

Pilersuisorisat suleqatigisallu

Pilersuisorisatsinnut niueqatigisatsinnullu sulianik ilisimaarinniffiusumik sivisuumillu attaveqarnissarput, illuatungeriinnut iluaqutaasoq anguniartuarparput. UN Global Compact-imut ilaanerput pilersuinitsinni politikkitsinnut tunngaviummat inatsisinik nunallu tamalaat ileqqorissaarnissamik, avatangiisinut isumaginninnermullu tunngatillugu piumasaqaataasa isumaqatigiissutaasalu malinneqarnissaat piumasaqaatigaarput.

Piginnittut

Namminersorlutik Oqartussat - inuiaqatigiit kalaallit piginnittuusut ammasumik, unneqqarissumik naammaginartumillu paasissutissinneqartarnissamik pisussaaffiliinerat eqqumaffigaarput. Piginnittut ingerlatseqatigiiffinnik aqutsinermut malittarisassiaat malippagut. Ingerlatseqatigiiffinnik tamakkiisumik ilaannakortumillu pigineqartunik pitsaasumik aqutsinissamik innersuussutinik malinnippugut, innersuussutillu ilaqarpata malinngisatsinnik, taava tamanna sooq taamaannersoq nassuiaatigisarparput. Ingerlatseqatigiiffimmi pissutsit tusagassiorfinnit inuiaqatigiinnilu qaqilerneqartuartarnerat eqqumaffigaarput. “Tupaallatsitsisoqannginiissaa” tunngavigaarput ingerlatseqatigiiffimmilu pissutsit tugassiorfinnut anngutsinnagit piginnittunut sioqqutsilluta ilisimatitsiniartarluta.

Oqartussat politikerillu

Pigineqarnerput niuernittalu ilarujussua akuersissummik tunngaveqarluni ingerlanneqarmat oqartussanut politikerinullu qanittuararsuulluta ingerlavugut tamannalu ilutigalugu Kalaallit Nunaanni teknologiimik ingerlatsiviuvugut annerpaaq. Qulaani taaneqartutut taamatut inissisimanitsinnit akisussaaffeqartinneqarnerput ilisimavarput, anguniarparpullu oqartussanik politikerinillu qanimut, ammasumik toqqaannartumillu attaveqartarnissaq. Oqartussat politikerillu sulineranni ikorfartuutissaannik misissueqqissaarnernik, nalilersuinernik kiisalu inatsisiliornermut qulaajaanernullu tunngatillugu atugassianik paasissutissaatinik pilersueqataavugut. Oqartussat politikerillu suliffeqarfitsinnut tunngatillugu maleruagassatigut inatsisitigullu sinaakkusersuinermi aalajangersaasussatut akisussaaffeqarnerat ataqqivarput.

Tusagassiorfiit, innuttaasut, soqutigisaqaqatigiiffiillu

Tusagassiorfiit tusagassiortullu tassaapput soqutiginnitsigut pingaarutillit, taakkuuppummi inunnut amerlanernut ingerlatseqatigiiffiullu sullitaanut attaveqarnikkut annertoqisumik anngussaqartartut. Tusagassiortunut tusagassiorfinnullu susassaqarfittut attaveqartuaannarnissarput attatiinnarumavarput. Tusagassiorfiit innuttaasullu amerlanerit isorinnippalaartumik isiginnattaaseqarlutik inissisimanerat ataqqivarput, tusagassiorfiillu sulinerminni atugassarisaannut paasinnilluarluta. Tusagassiorfinnut attaveqartarnitsinni uppernassuseq, eqqorluaaneq, pissarsiariuminassuseq piffissamillu eqquisarneq tunngaviupput. Pisortaanitta sulisullu allat pisunut attuumassuteqartut tusagassiorfinnit attavigineqartarsinnaanerat anguniagaraarput. Soqutigisaqaqatigiiffinnik attuumassutilinnik oqaloqatiginnittarnerput attatiinnarparput, eqqarsaataat, isummerneri siunnersuutaallu pillugit paasisimasaqalersitserusulluta kiisalu ingerlatseqatigiiffimmi pilersaarutit eqqarsaatillu pillugit paasissutissat pisariaqartut ingerlateqqissinnaajumallugit.

Nuuk, 19. februar 2020