Menu

Inuiannik ataatsimiititsinermi kalaallit inuussutissarsiutinik ingerlataqartut peqataasussat amerlangaatsiarput

14/06/2018 - 10:00

Sisamanngornermi juunip ulluisa 14-anni Bornholmimi inuiannik ataatsimiititsinissamut Royal Arctic Line, Royal Greenland, TELE-POST aamma Air Greenland peqataatitsissapput. Tassani Kalaallit Nunaata, pingaartumillu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsuitinik ingerlataqarnerup allanngorarnerusumik takutinneqarnissaa siunertarineqarpoq.

Kalaallit Nunaat pillugu oqallinneq – maani nunatsinni Danmarkimilu – akuttunngitsumik sakkortutsittarpoq. Taamaattumik 2018-imi Inuiaat Ataatsimiinneranni allaanerusunik saqqummiussiniarlutik oqallinnissamut qaaqqusiniarlutik Royal Arctic Line, Royal Greenland, TELE-POST aamma Air Greenland aalajangerput.
Bornholmimi ukiumoortumik Inuiannik Ataatsimiititsisarneq naalagaaffeqatigiinnermi oqar-tussaaqatigiinnermut katerisimaartarnerit annersaraat, tassungalu pulaartut 100.000 sin-nerlugit amerlassuseqartut politikerinik, isumaminnik saqqummiussisartunik, inuussutis-sarsiutinik ingerlataqartunik, soqutigisaqaqatiginnik naapitsiniarlutik aammalu naapeqatigiin-niarlutik takkuttarput.
 
Nalunaaquttap akunneri marluk affarlu sinnerlugu Kalaallit Nunaat qitiutinneqassaaq, sakkor-tuumik oqalliffiusumik, kalattuunik nipilersorfiusumik, assinik saqqummersitsi-viusumik kalaa-liminillerfiusumillu. Tamakku tamarmik sisamanngornermi juunip ulluisa 14-anni nal. 14.30 Allinge-mi ornitassat nuannersaasut ilaanni, Lulus Kulturcafé-mi, illoqarfiup oqaluffiata tunuatungaaniittumi pissapput.
 
Sooq suliffeqarfiit taakkuninnga pingaartitsinersut apeqqutigineqarmat, ingerlatseqatigiiffiit pisortaaneri akipput:
 
”Royal Greenland suliffeqarfissuuvoq avammut tuniniaasoq, atuisuttalu sapinngisamik niuerfit-ta ersarinnissaa kissaatigisaraat. Inuiaqatigiit avatangiisillu eqqumaffigineqaleriartortut misigi-sarparput – inooqatigiinnermut akisussaassuseqarneq sullitatta pingaartitaraat. Sulisutta suli-nerminni atugaannik pitsaasuutitsinissarput, aammalu aalisagaatitta tunisassiattalu pitsaasu-mik pineqarnissaat, nunanilu tamalaani pitsaassutinut naapertuunnissaat qularnaarusuppaat. Skandinavia nunarujussuuvoq uagutsinnillu niuerfiulluni pingaarutilik, mannalu ersarissumik sulinitta annertusinis-saanut periarfissaavoq”, Royal Greenlandimi  Director Corporate Relations & HR Jens K. Lyberth oqarpoq.
 
”Royal Arctic Linep Kalaallit Nunaata niueqatigineqarnerata oqitsuunissaa ersarissumik takorluugaraa. Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaanniit aamma Kalaallit Nunaanni imaatigut assartuussinermi akisussaaffivut attaveqaatit sinnerujussuarlugit annertus-suseqarput, aam-malu sulianut, Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnerup ineriartornerullu siuarsaasinnaasunut ilaaginnartutut suleqataavugut. Inuiaat ataatsimeeqatigiinnerinut peqataavugut, Kalaallit Nunaanni periarfissarpassuit pillugit oqaluttuat pitsaasut anninniarneqarnerinut peqataajar-torluta, aammalu Kalaallit Nunaata ineriartorneranut soqutigisaqartut tusarnaariartorlugit, ataatsimoorlutami oqallinnerit peqqinnartut tunngavigalugit aamma siunissami paasititsiniaa-nitta pitsaanerpaamik anngussinnaanissaat qulakkiissavarput.” Royal Arctic Line-mi pisortaaneq Verner Hammeken nassuiaavoq.
 
”TELE-POST-ip attaveqaqatigiinnermut allakkanullu elektroniskiusunut atortut ikiortigalugit attaveqaatinik ineriartortitsiniarluni nunalu ataatsimoortinniarlugu, pingaartumillu digitalisee-riniarluni suinermi inissisimanera ukiuni makkunani ineriartupiloorpoq. Tamanna suliassanik piumasaqaatinillu nutaanik pisariaqartitsinermik, kisiannili aamma periarfissanik nutaanik pilersitsivoq – pingaartumik suleqateqarnerup sulaqatigiinnerullu iluani. TELE-POST-imi nunat killeqarfii akimorlugit attaveqaqatigiinnissamut akimmiffis-sat ikiliartortillugit suleqatigiinnis-sap pisariaqarnerata annertusiartornera misigisarpar-put – taamaattumik 2018-imi inuiannik ataatsimiititsinermut peqataassaasut”, TELE-POST-imi pisortaaneq Kristian Davidsen oqarpoq.
 
”Air Greenland Danmarkimi oqartussaasunik taamatullu suliffeqarfinnik suleqaterpassuaqar-poq, taakkulu akuttunngitsumik ingerlatseqatigiiffimmut aamma Kalaallit Nunaat ataatimut isigalugu isummat assigiinngitsut tunngavigalugit ataatsimeeqatigisarpagut. Nunatsinnut, pingaartumillu takornariaqarnermut aningaasaleerusussinnaasunik qarmaanissaq soqutigisa-raarput, taamaattumillu Kalaallit Nunaannik ilisimanninnerup tatiginninnerullu nukittuujunis-saa, aammalu ilisimasat pissusiviusunut eqqortuunissaat pingaaruteqarpoq. Innuttaasunik ataatsimiititsineq tamatuma qulakkeernissaanut periarfissaavoq ataaseq”. Pisortaaneq Jacob Nitter Sørensen oqaluttuarpoq.
 
Suliffeqarfiit sisamaasut Bornholmimiittut tamaasa alakkaaqqullugit kaammattorpai. Ornilluta misigisaqarluarit, aammalu Kalaallit Nunaat pillugu nalinginnaasumik tusartanngisatit pillugit paasisaqariartorit.