Menu

1. Politikkip siunertaa

Piujuartitsilluni ineriartortitsinissamut TELE-POST-imi sulisut ataatsimoorlutik akisussaaffeqarput. Ineriartortitsineq inuiaqatigiinnut peqataaffigisatsinnut naleqalersitsisoq. Politikkip qulakkiissavaa akisussaassuseqartumik ingerlatserusussuseqarnitta eqqortinneqarnissaa.

2.Politikkip saaffigisai.

Politikki kikkunnut atuuppa? TELE-POST-imi sulisunut tamanut.

Sumi politikki atuuppa? TELE-POST-imi.

Atuutinngiffiusinnaasut, sukateriffissat imaluunniit nassuiaatai

3. Politikkip allaaserinera (tunngaviusup pingaarnerit, akisussaaffik aamma pisussaaffiit)

Niueqatigiilluarneq inuiaqatigiinnut naleqalersitsisarpoq

TELE-POST inuiaqatigiinni immikkuullarissumik inissisimavoq immikkuullarissumillu akisussaassuseqarluni aamma qanoq

niueriaaseqarnerput pingaarutilipilussuuvoq. Inuiaqatigiit ataqatigiisippavut telekkut allakkatigullu Kalaallit Nunaannut tamarmut atassuteqaqatigiinnermik nioqquteqarnittigut. Nunarsuarmut ammaavugut aamma nunarsuaq qaninnerutilerparput, inuiaqatigiit sullitavullu attassuteqaataatitsinnik atuinissaannut periarfissikkaagatsigit, attaveqaqatigiinnerniit niueqatigiinnernut, ilinniarnerniit aliikkutassaqarnernut. Tamakku tamarmik ineriartornermik pilersitsisarput, inuiaqatigiinnullu suliassaavoq annertooq, uagut tulluusimaarluta ingerlatarput.

Imatut immikkuullarissuseqarpugut

Niueqatigiinnermik akisussaassuseqartumik ingerlatsivugut, sulisussutsinnut, sumiiffinni inuiaqatigiinnut ilaaffitsinnut avatangiisaannullu, isumassuillutalu ataqqinnittuulluta. Pitsaasumik patajaatsumillu niueqatigiinnermik ingerlatsivugut, digitaliusunut aningaasaliissutissat Kalaallit Nunaannut iluaqutissat, eqqumaffigalutigit. Ilisimasavut, misilittakkavut imikkullu piginnaasavut sakkugalugit ineriartornermik naleqalersitsisumik pilersitsisarpugut.

Piujuartitsinermut nunarsuarmioqatigiinni isummat tunngaviusut

UN Global Compact-imut, suliffeqarfiit akisussaassuseqartut suliniaqatigiiffiisa nunarsuarmi annersaannut, TELE-POST ilaasortaavoq. Inuit pisinnaatitaaffiini isummanut pingaarnernut qulinut, sulisut pisinnaatitaaffiinut, avatangiisinut aamma peqquserluttuliornaveersaartitsinermut akisussaassuseqarnissarput ilaasortaanitsigut pisussaaffilerneqarpugut. Taakkununnga tapertaraavut maani CSR Greenlandimut aamma Transparency International Greenlandimut, tamarmik Kalaallit Nunaanni akisussaassuseqarnerup siuarsarnissaanut sulissuteqartunut, ilaasortaanerput. Isummat tunngaviusut qanoq akisussaassuseqartumik ileqqulersortarnissatsinnut sinaakkutissanik politikkinik aamma najoqqutassianik ikorfartorneqarput.

Nalunaarusiortarneq

Ukiumoortumik naatsorsuutinik nalunaarusiortarnermut inatsimmi malittarisassat najoqqutaralugit inuiaqatigiinnut akisussaaffeqarnerput nalunaarusiorneqartassaaq. Immikkut nalunaarusiami ”Communication on Progress”-imi, UN Global Compact-imut ilaasortaanitsigut saqqummersinneqartartussakkut, piujuartitsineq pillugu ineriartornerup nalunaarusiarineqartarfissaani aamma allaaserisassavavut Suliffeqarfiup inuiaqatigiinnut suliniutai, taakkulu ineriartorneri.

Atuutinngiffii imaluunniit erseqqissaaffigineqarneri

4. Unioqqutitsisoqartillugu kinguneqartitsineq pillaatissallu

5. Inatsimmi tunngavissaq imaluunniit tunngaviusumik politikki pingaarneq alla.

Ukiumoortumik naatsorsuutinut inatsit § 99 a aamma 99b, UN Global Compacts isummat tunngaviusut qulit

6. Politikkip nutarternissaanut immikkoortoqarfik akisussaasoq

HR, CSR aamma akissarsiat.

7. Akuerineqarfia

Siulersuisuni akuerineqarpoq 09-12-2020

Najoqqutassiat allat innersuussutigineqarsinnaapput 10. december 2020